Sisustusta ja SMY:n viimeinen paketti

Viime viikolla kävimme sukuloimassa Kuopion suunnalla ja samalla oli tietysti käytävä uudessa ostoskeskuksessa. Pitkäaikainen haaveeni olisi sisustaa meidän tupa vanhan ajan tyyliin. Heppoinen halpis tv-tasommekin alkaa vedellä viimeisiään lasten hieman kovakouraisessa käsittelyssä, joten etsinnässä oli siis olohuoneen kalusteita. Ikeasta ei löytynyt oikein mitään sopivaa, joten kiertelimme sitten muissakin liikkeissä ja Askosta löysimme House-sarjan. Aikamme asiaa pohdittua varasimme tv-tason, vitriinikaapin ja sohvapöydän tummana versiona. Kalustoa saa sitten jatkossa vielä täydennettyä vaikka lipastolla. Nyt sitten vaan suunnittelmaan kalusteiden noutamista. Toivotaan, että sisustusmaku ei kovin paljoa ajan saatossa muutu ja näistä olisi iloa pitkään.

Palatessa postilaatikossa odottelikin viimeinen paketti Salaiselta Martta Ystävältäni. Paketti sisälsi huovutustarvikkeita ja suklaata (joka ei ehtinyt kuvaan asti...). Hauska idea oli tuo piparkakkumuotin avulla huovutus. Varmasti tulee muutama sydän tehtyä lisää vieläkin tekeillä olevaan joulukalenteriin. Eiköhän se ajoissa valmistu ja koristeitahan voi lisäillä vaikka myöhemminkin. Ja Ystävän henkilöllisyyskin paljastui samalla... Kiitos mukavasta syksystä!

Juhlahumun jälkeen

Taas on juhlittu synttäreitä oikein urakalla. Kovan pohdinnan jälkeen 5-vuotiaan kakusta tuli hevonen. Nelikymppinen sai "vain" broilerivoileipäkakun.

Kakun sisällä on perusmousseohjella tehty mansikka-mustikkatäyte.

Muutaman päivän herkuttelujen jälkeen keitetyt perunat, ruskeakastike jauhelihalla ja puolukkahillo on aivan oiva makuyhdistelmä!

Eläimetkin on saatu pikkuhiljlaa "talviteloille". Kanalassa on kaikki asukkaat sisällä. Vielä on pari kukkoa liikaa, mutta ovat niin pieniä, että saavat olla siellä rouvien seassa jonkun aikaa vielä. Tarkoituksena on pitää siellä vain yhtä kukkoa (kanoja 12 kpl). Lampaat ovat päässeet talviasuntoon ja seuraksi on tullut pässinalku Mauno. Tiedossa siis karitsoita alkukesästä. Mauno on ruskea-valkoinen suomenlammas, joka vähän kuvassa ujostelee tyttöjen takana. Keritseminenkin pitäisi hoitaa ennen talvea, kun vaan löytyisi jostain edullisesti hyvä kone. Saksimaan en taida uskaltautua.

Lukuharrastuksen elvyttämistä

Viime vuosina lukeminen on jäänyt vähän vähemmälle. Työt ja lapset ovat vieneet melkeinpä kaiken ajan. Yöpöydällä on kuitenkin aina kirja, mutta usein jo muutaman sivun jälkeen uni voittaa. Tällä hetkellä siellä on menossa Reijo Mäen Vares -sarjasta uusin osa Sheriffi. Olen lukenut aiemmin vain yhden Vares kirjan ja katsonut muutaman elokuvan. Samaa tuttua menoa on myös tässä osassa. Ihan hyvä dekkari, mitä ei tarvitse erikoisemmin miettiä, kunhan lukea porskuttaa.

Samalla teemalla on myös mennyt muut lukemiset eli viimeisimmät "päiväkirjat" ovat olleet Kirjastokissa ja P.S. Rakastan Sinua, jotka eivät herättäneet sen kummempia ajatuksia. Itse asiassa odotin jälkimmäiseltä jotenkin enemmän. Ajattelin, että se olisi "ahmimiskirja", jota ei malttaisi jättää kesken, mutta ei se niin hyvä ollutkaan.

Paras lähiaikoina luetuista kirjoista on ollut Nigel McCreryn Myrkynkeittäjä, joka sekin on aika tyypillinen englantilainen dekkari. Seuraavaksi valikoin melko runsaasta kirjahyllystäni luettavaksi Kjell Westön Älä käy Yöhön yksin.

 

Kuljetan lapsia jo muutamissa harrastuksissa, ja niiden aikana on hyvä hetki lukea. Tunti omaa aikaa kirjan ja ehkä karkkipussin kanssa.

Lokakuun paketissa Salaiselta Martta Ystävältäni sain tarvikkeita geelikynttilöiden tekemiseen. En olekaan ennen niitä tehnyt, joten innolla testailen, miten homma onnistuu. 

Ternimaito herkkuja (?)

Näin syksyn poikimisruuhkan aikaan on ternimaitoa runsaasti saatavilla. Välillä teen perusuunijuustoa, mutta ihan oikeidenkin juustojen tekeminen kiinnostaa. Hankin apteekista juoksutetta ja kangaskaupasta harsokangasta. Muotti minulla olikin jo ennestään.

Ensin maito lämmitetään ja juoksute hämmenetään sekaan. Juustomassa pitäisi alkaa erottua, mutta jostain syystä nyt siinä kesti aika kauan ja jouduin kuumentamaan maidon melko kuumaksi. Sain kuitenkin paljon massaa. Liekö johtuu ternimaidosta, kun tavallisesta ei yleensä isoa kasaa tule. Sitten puristelin siitä nesteet pois harsokankaan läpi, suolasin ja painelin juuston muotiin & paino päälle. Juusto säilytettiin jääkaapissa seuraavaan päivään ja sitten maistelemaan. Lähinnä maistui puiselta muotilta ja harsokankaalta... Juustomassa pitäisi varmaan maustaa jotenkin. Valkosipuli voisi olla hyvä ja suolaa pitää seuraavalla kerralla laittaa enemmän. Löysin tämän mahtavan sivun, enkä aio tästä kokeilusta lannistua, vaan kokeilla jotain muuta seuraavaksi.

Ternimaidosta tulee myös hyviä lettuja ja pannaria. Tässä äidiltäni saatu herkkupannariohje ihan tavallisesta maidosta. Päälle voi laittaa esim. mansikkahilloa ja vaniljarahkaa. Aiemmin tekemäni omena-pinjansiemenhillokin sopi hyvin pannarin kanssa yhteen.

HerkkuPannari:
2 munaa + 1,5 dl sokeria (vatkataan kevyesti)
8dl maitoa, 1 tl suolaa, 1 tl vaniljasokeria sekoitetaan joukkoon
4 dl vehnäjauhoja joihin on sekoitettu 1 tl leivinjauhetta lisätään taikinaan
ja lopuksi 100g sulatettua voita.

Uuni 225 astetta n. 30 min.

Sitkeä flunssa on vienyt voimia jo reilun viikon ajan. Silti saatiin kunnialla vietettyä kuopuksen 3-vuotissynttärit. Kakuksi tein tällä kertaa robotin. Sisälle tuli mustikka-vadelmamoussea ja päälle Valion suklaakermaa. Hyvä tuli!

Aloittelin myös joulukalenteriprojektin Katja Lahden innoittamana. Itse lähdin toteuttamaan sitä mieheni mummin tekemään pellavaliinaan. Leikkelin taskut vanhasta joululiinasta ja neuloilla siihen voi myös ripustella joulukoristeita/askarteluja oman mielen mukaan. Toivottavasti saan sen valmiiksi ennen joulukuuta. :) Taskuihin on ajatuksena laitella koko perheen yhteisiä joulunvalmistelupuuhia. Vinkkejä otetaan vastaan!

Aamulypsyllä suunnittelin  lasten kanssa puuhastelua pihalla. Esimerkiksi syksyisten lehtien keräämistä, kanalan siivousta, pihan laittoa talvikuntoon yms, mutta aamutoimien, tiskien, pyykkien, siivoamisen ja vispipuuron teon jälkeen ei enää olekkaan niin innostunut olo. Vielähän tässä kerkeäisi. Toisaalta lukuinnostuskin on taas herännyt eli sohvannurkkakin näyttäisi aika houkuttelevalta.

Ensimmäinen paketti salaiselta ystävältä

Viimein saapui postista ensimmäinen paketti salaiselta martta ystävältäni. Paketista löytyi sydänaihio ovikoristetta varten, siihen koristeita ja tietysti suklaata, koska mainostin siitä pitäväni. Lapset oli myös huomioitu karkkiaskein. Ihana paketti ja varmasti tulee sydän käyttöön! Sitä onkin helppo muutella vuodenaikojen mukaan. Kiitos! Jännityksellä jään odottelemaan jatkoa.

Säilöntää

Viime tekstin jälkeen minuun onkin iskenyt säilöntäkärpänen. :) Omenapuut ovat pullollaan omenia ja niistä pitäisi tehdä jotain. Sosetta olen jo keitellytkin useamman satsin ja erilaisia piirakoita on tullut leivottua. Erittäin hyvä tuli Dansukkerin kinuskiomenakakusta. Samasta vihkosesta aion kokeilla muitakin ohjeita.

Myös tomaatit antoivat hyvän sadon, mutta kypsäksi asti ne eivät pihalla ehtineet. Nyt pääsin viimein kokeilemaan paistettuja vihreitä tomaatteja. Ja hyviähän niistä tuli. Jostain syystä kyseinen elokuva on jäänyt mieltä kaihertamaan. Olen nähnyt sen vain kerran varmaan 15 vuotta sitten, enkä edes muista mitä siinä tapahtui, mutta tomaatit ovat jääneet mieleen. Pitäisi joskus katsoa elokuva uudestaan.

Sattumalta löysin vielä monta suurta kesäkurpitsaa kasvimaalta ja niistäkin kokeilin tehdä säilykettä. Se tekeentyy vielä jääkaapissa, enkä mausta osaa sanoa mitään. Jännittävää odotella, onko purkkien sisällöt kuinka herkullisia.

Omena-pinjahillo on varmasti hyvää, koska sitä ehdin jo maistaa purkittaessa. :)

 

Pienistä vihreistä tomaateista kokeilin hilloketta 

Välillä piti jo täydentää purkkivarastojakin. :). Viime perjantain Maaseudun tulevaisuudessa oli vielä chutneyohje, johon tuli kesäkurpisaa, sipulia, omenoita ja vihreitä tomaatteja. Pitihän sitäkin kattilallinen keittää. Sen esivalmistelut kyllä veivät vähän aikaa (vihreät tomaatit eivtä kuoriudu helposti). Toivottavasti vaivannäkö kannatti ja purnukoiden sisältö osoittautuu herkulliseksi.